Tänään käytiin hauska pikku keskustelu toimistomme keittiössä. Olin hakemassa kupin kahvia kaiken kiireen keskellä ja taisin siinä sitten ääneen vähän valitella kevätväsymystä tai jotain vastaavaa. Uusi naiskollegani ei lähtenyt komppaamaan minua ollenkaan vaan heitti sellaisen kysymyksen, että jäin ihan suu auki:
”Onkos sun blogi blokattu jotenkin?”
”???”
”Ei ole pitkään aikaan tullut mitään uusia kirjoituksia.”
”Siis..öö..eijooei…on ollut vähän kiirettä…”
Ja sitten sain kuulla ihanan tarinan siitä, kuinka hän on nauttinut blogijuttujeni lukemisesta ja päässyt niiden kautta paremmin sisään koko alaan. Ette usko, mikä fiilis siitä tuli!
Käyn silloin tällöin katsomassa sivujeni kävijästatistiikkaa ja suoraan sanottuna yllätyn aina, kun katson lukuja. Joka kuukausi näitä juttuja lukee melkein 3000 (!) ihmistä. Se on tällaiselle yksittäiselle välittäjälle aikamoinen määrä mutta silti en ole vielä osannut ottaa stressiä blogin kirjoittamisesta. Yritän pari kertaa kuussa avata ajatuksiani tänne enkä ole oikeastaan ajatellut, että joku saattaisi oikeasti odotella seuraavaa juttua. Mutta ainakin yksi odottaa eli parannan tapani eikä seuraavaa kertaa tarvitse odottaa enää kahtaa viikkoa!